Asiasanastoa

Aivoinfarkti
Aivoinfarkti eli aivoveritulppa on aivoverisuonen äkillisestä tukkeutumisesta johtuva vaurio aivokudoksessa.

AMI
Akuutti sydäninfarkti eli äkillinen sydänveritulppa, joka johtaa sydänlihaksen kuolioon

Angina pectoris
Rasituksen yhteydessä esiintyvä rintakipu. Kipu johtuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta ja menee ohi lepäämällä.

Aortta
Sydämestä lähtevä valtasuoni, josta valtimoverisuonet haarautuvat kaikkialle kehoon.

ASA
Asetyylisalisyylihappo eli aspiriini

Ateroskleroosi
Verisuonten kalkkeutuminen. Jopa vuosikymmeniä kestävän, hitaasti etenevän kalkkeutumisen tuloksena sepelvaltimot, alaraajojen valtimot ja aivovaltimot ahtautuvat. Veren korkea kolesterolipitoisuus, tupakointi ja kohonnut verenpaine nopeuttavat kalkkeutumista.

Diabetes mellitus (DM)
Sokeritauti, insuliinin puutteesta johtuva aineenvaihduntasairaus

EKG eli elektrokardiogrammi
Sydänkäyrä, jolla kuvataan sydämen sähköistä toimintaa.

HDL
”Hyvä kolesteroli”. Tämän tyyppinen kolesteroli ei kiinnity kudoksiin, esimerkiksi verisuonen seinämiin.

Isotooppitutkimus
Isotooppitutkimuksella tutkitaan sydämen verenkiertoa. Sen avulla on mahdollista selvittää, milloin sydänlihaksessa oleva verenkiertohäiriö on ohimenevä ja milloin pysyvä. Tutkimuksessa suoneen ruiskutetaan pieni määrä radioaktiivista merkkiainetta, jonka jakautumista sydänlihakseen seurataan erityisen gammakameran avulla sekä levon että rasituksen aikana.

Kardiologi
Sydänsairauksiin erikoistunut lääkäri.

Kolesteroli
Rasvamainen aine, jota saadaan eläinkunnasta peräisin olevista ravintoaineista. Ihminen tuottaa tarvitsemansa kolesterolin itse. Jos ravinnosta tulee runsaasti lisäkolesterolia, veren kolesterolipitoisuus kasvaa, mikä nopeuttaa valtimoiden kalkkeutumista (ateroskleroosi).

Koronaariarteriat
Ks. sydämen sepelvaltimot.

Koronaariskleroosi
Sepelvaltimoiden kalkkeutuminen

LDL
”Paha kolesteroli”. Kolesteroli, joka kertyy kudoksiin, esimerkiksi verisuonten seinämiin.

Liuotushoito
Liuotushoidossa sydän- ja aivoinfarktin aiheuttava verihyytymä liuotetaan lääkeaineen avulla.

Nitroglyseriini
Toiselta nimeltään nitro. Lääke, joka vähentää laskimoiden ja valtimoiden sileän lihaksen jännitystä. Pieninä annoksina tehoaa lähinnä laskimoihin, suurina annoksina laajentaa sekä valtimoita että laskimoita.

Ohitusleikkaus (CABG)
Tukkiutuneet sepelvaltimot ohitetaan siirteen avulla.

Pallolaajennus (PTCA) tai PCI
Verisuonen ahtaumakohtaan viedään pallokatetri, johon johdetaan paineella nestettä. Pallo kasvaa puristaen ahtaumamassan suonen seinämään. Kun pallo poistetaan, veri pääsee esteettä virtaamaan.

Pulssi
Syke, sydämen lyöntitiheys

Rasituskoe
Rasituskoe on sydänlihaksen hapensaantia ja potilaan suorituskykyä mittaava tutkimus, joka tehdään lääkärin valvonnassa.
Kokeessa tutkittava polkee pyörää ja kuormitusta nostetaan asteittain. Samalla seurataan polkijan verenpainetta, sydämen sykettä, EKG:tä ja mahdollisia oireita.
Tulos antaa viitteen mahdollisesta sepelvaltimotaudista. Rasituskoetta käytetään myös silloin, kun määritetään potilaalle sopivaa lääkitystä ja sopivia liikuntaharjoituksia sekä arvioidaan hänen työkykyään.

Sepelvaltimo
Sydänlihaksen omasta verenkierrosta ja hapensaannista huolehtiva valtimo.

Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimoiden ahtautumisesta johtuva sydämen verenkierron estyminen. Taudin ilmenemismuotoja ovat angina pectoris, sydäninfarkti ja sydämen rytmihäiriöstä johtuva äkillinen sydänkuolema.

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus
Varjoainekuvaus eli angiografia on röntgentutkimus, jossa potilaan sepelvaltimoihin ruiskutetaan varjoainetta ja ne kuvataan eri suunnilta.
Varjoainekuvauksella saadaan selville mahdolliset sepelvaltimoiden ahtaumakohdat.
Kammion liikkuvuutta ja läppien toimintaa selvitetään puolestaan niin, että varjoainetta ruiskutetaan sydämen vasempaan kammioon. Varjoainekuvauksen yhteydessä voidaan tehdä pallolaajennus, jos sepelvaltimoissa nähdään siihen sopivia ahtaumia.

Sepelvaltimotaudin laboratoriotutkimukset
Sepelvaltimotaudin laboratoriotutkimuksiin kuuluvat perusverenkuvan sekä veren kolesteroli- ja sokeriarvojen määrittäminen.
Sydäninfarktissa verinäytteestä voidaan tutkia myös sydänlihasvaurion merkkejä. Sydäninfarktissa osa hapenpuutteesta kärsineistä sydänlihassoluista tuhoutuu. Vaurioituneista soluista vapautuu elimistöön entsyymejä ja valkuaisaineita, jotka voidaan määrittää verinäytteestä.

Sydäninfarkti
Sydänveritulppa. Sairauskohtaus, jossa osa sydänlihaksesta vaurioituu pysyvästi hapenpuutteen takia.

Sydämen ultraäänitutkimus
Ultraäänitutkimuksella selvitetään sydämen kammioiden ja eteisten kokoa, supistumisvireyttä,seinämien paksuutta ja verenvirtausta sydämen läpi. Ultraäänellä voidaan tutkia myös sydämen läppien rakenteita ja toimintaa.

Sydänsähkökäyrä
Sydänsähkökäyrä eli EKG antaa kuvan sydämen sähköisestä toiminnasta ja näyttää siinä mahdollisesti olevat häiriöt. EKG:n perusteella voidaan arvioida, kärsiikö sydänlihas hapenpuutteesta. Äkillinen sydäninfarkti näkyy EKG:ssä muutoksina, mutta infarktin syntymistä ei voida ennustaa EKG:n avulla.

Syke
Pulssi eli sydämen lyöntitiheys.

TIA
TIA-kohtauksella tarkoitetaan ohimenevää aivoverenkierron häiriötä (transient ischaemic attack, TIA). Tällöin jonkun aivovaltimon verenkierto ohimenevästi heikkenee tai loppuu, mutta niin lyhyeksi aikaa, että pysyvää vauriota (aivoinfarktia) ei ehdi syntyä.

Tietokonetomografia ja magneettitutkimus
Tietokonetomografialla ja magneettitutkimuksella on mahdollista kuvata sydämen rakenteita ja sepelvaltimoita. Sepelvaltimoiden tietokonetomografiaa käytetään yleisimmin sulkemaan pois sepelvaltimotaudin mahdollisuus silloin, kun potilaalla on vain vähän oireita.
Magneettitutkimus soveltuu hyvin sydämen rakenteiden kuvaamiseen, koska siinä kudokset erottuvat tarkasti. Nämä tutkimukset eivät ole vielä kaikkialla käytössä.

Trombi
Verisuonen tai sydänontelon sisälle muodostunut verihyytymä

Trombogeeninen
Veren hyytymistä lisäävä.

Trombolyysi
Verisuoneen syntyneen hyytymän liuottaminen lääkeaineen avulla.

Verenpaine
Valtimoissa vallitseva paine. Sydän pitää verenpainetta yllä supistumalla ja pumppaamalla verta valtimoihin. Verenpaine ilmaistaan kahdella luvulla. Isompi luku (systolinen paine) kuvaa painetta sydämen supistuessa, pienempi (diastolinen paine) sydämen lepovaiheessa.